ABB haluaa kantaa yhteiskuntavastuuta, Wärtsilän arvot kääntyvät sisäänpäin (1.12.2001)
Yritysten arvot näkyvät maineessa ja kuluttajien mielikuvissa

VAASA
Antero Hartikainen
Suomen sadasta suurimmasta pörssiyrityksestä tehdyn mielikuvatutkimuksen mukaan yhteiskuntavastuullisin yritys on Keskisuomalainen Oyj.
Tutkimusvastauksissa korostuu ennen kaikkea Keskisuomalaisen merkittävä rooli lähiympäristön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Ilkka-Yhtymä Oyj sijoittui neljänneksi.

Tutkimuksen on tehnyt Viestintätoimisto Pohjoisranta Helsingistä.
Vielä 1990-luvun lopulla yritysten julkituomat yhteiskuntavastuun keskeiset elementit liittyivät pelkästään ympäristökysymykseen. Talouden taantumavaiheessa, sosiaalisen vastuun kysymykset nousevat polttopisteeseen.
Vaasan seudun vetureista ABB, KWH pipe ja Wärtsilä tuovat arvonsa esiin julkisesti ja kertovat avoimesti sitoutumisestaan yhteiskuntavastuuseen. Näistä vain Wärtsilä oli mukana tutkimuksessa.

ABB:n 13 periaatetta
ABB määrittelee itsensä, ei lainkaan vaatimattomasti, osaksi yhteiskuntaa. Lisäksi ABB määrittelee paikallisen toimintansa tärkeäksi osaksi paikallisyhteisöä. ABB:n yhteiskunnallisten periaatteiden 13 kohdan listaus on hyvin kunnianhimoinen. Jos nämä periaatteet realisoituvat yrityksen maineessa ja yhteiskuntavastuussa, ABB sijoittuu korkealle.
Wärtsilän itselleen asettamista arvoista luottamus, kunnioitus ja avoimuus liittyvät yhteiskuntavastuuseen, mutta yrityksen arvot on määritelty ensisijaisesti sen sisäiseen käyttöön. Wärtsilä sijoittui Viestintätoimisto Pohjoisrannan tutkimuksessa yhteiskuntavastuultaan sijalle 47 ja maineeltaan sijalle 31.
KWH pipe keskittyy arvolauseissaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohtiin ja kertoo myös sitoutuneensa vastuu huomisesta -ohjelmaan, joka auttaa arvioimaan toiminnan vaikutusta ympäristölle, terveydelle ja turvallisuudelle.

Meneekö maine?
Suomalaisyritysten ehdoton ykkönen on Nokia, ainakin maineeltaan. Yhteiskuntavastuultaan Nokia sijoittuu tutkittujen yritysten joukossa kuudenneksi.
Nokian pääjohtajan Jorma Ollilan vastikään esittämät ajatukset Suomen korkeasta veroasteesta ja sen seurauksena pääkonttorin siirtymispaineesta saavat tässä uuden ulottuvuuden.
Myös Nokian on otettava huomioon se yhteiskunnallinen ympäristö, jonka veroilla saa. Tarjoaahan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta yrityksille toimintaympäristön, joka esimerkiksi Yhdysvalloissa täytyy nykyisin rakentaa aidatuille ja vartioiduille alueille.
Pohjoisrannan tutkimus on tehty ennen kuin Ollilan ajatukset tulivat julkisuuteen ja Nokian sijoitus saattaa muuttua nopeasti. Voidaan tietysti pohtia, onko sillä väliä, koska Suomi on Nokian markkina-alueessa häviävän pieni osa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä yrityksen maineeseen vaikuttavien tekijöiden tärkeydestä.
- Ne ovat jääneet luvattoman monella yrityksellä lapsipuolen asemaan. Jatkossa näihin asioihin on syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, korostaa Viestintätoimisto Pohjoisrannan toimitusjohtaja Jouni Heinonen.
- Mikään tutkituista yrityksistä ei hoida yrityskulttuuriin ja johtamiseen, yhteiskuntavastuuseen eikä tuotteisiin ja palveluihin liittyviä asioita niin hyvin kuin vastaajat toivoisivat. Odotusten ja todellisuuden välinen ero on erityisen suuri yrityskulttuurissa ja johtamisessa sekä yhteiskuntavastuussa.

Maineen merkitys
Tutkimuslaitos Morin seurantatutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että teollisuus ja kauppa eivät riittävästi huomioi yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuutaan.
Yritysten markkinoinnille tämä merkitsee, että kuluttajat eivät sitoudu yrityksiin, jotka eivät maineeltaan ole vastuullisia. Yrityksen hyvä maine perustuu omiin kokemuksiin, mutta paljolti myös mielikuviin. Hyvästä maineesta on etua, mutta menetettyä mainetta on vaikea saada takaisin.
Pörssin ja sijoitusyhtiöiden analyytikot eivät onnistu mittaamaan yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja mainetta, mutta sen tulos näkyy kuitenkin tuloslaskelman viimeisellä rivillä. Näin käy ainakin, jos kuluttajat käyttäytyvät itse julki tuomiensa arvojen mukaan.

 

 

Talouden ristiriitaiset viestit (30.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
Vähemmästäkin voi mennä sekaisin. STT:n uutisotsikoissa torstaina: Suomen kokonaistuotanto laski syyskuussa 1,4 prosenttia, EU:n kasvu nopeutui ja Suomen luottoluokitus nousi parhaaseen mahdolliseen arvoon AAA.

Jo aikaisemmin on todettu Suomen vientisidonnaisuus ja informaatioteknologian suuri merkitys Suomen taloudessa. Tämä ei ole lainkaan ihme, kun Suomi on niin voimakkaasti keskittynyt tietoyhteiskuntahankkeisiin.
Taloustutkijat arvioivat laskusuhdanteen pohjan ajoittuvan kuluvaan vuoteen. Suhdannekäänteen arvioidaan yleisesti ajoittuvan vuoden loppuun tai ensi vuoden alkuun. Käänne kasvuun tapahtuu esimerkiksi OECD:n ja IMF:n talousennusteiden mukaan Euroopassa ensi vuoden alkupuolella ja Yhdysvalloissa toisella vuosipuoliskolla.
Mutta onko koko Suomi edes samalla viivalla. Vaasan seudun rakennushankkeet, erityisesti Kivihaan alueen nopea täyttyminen osoittavat, ettei paniikkia ainakaan ole syntynyt. Näyttää pikemminkin siltä, että vauhti on Vaasan seudulla kiihtymässä ja talouden nousu siis alkanut.
Vaasan seudun talouden vetureilla ei ainakaan mene huonosti, vaikkei suurista uusista investoinneista puhutakaan. Koko Suomen tasolla kuitenkin esimerkiksi sähköteknisten tuotteiden tuotanto kasvoi jo syyskuussa kolme prosenttia. Ainakin Vaconin ja ABBn arvelisi saavan osansa tästä kasvusta.
Suomi on ehkä muita EU-maita herkempi Yhdysvaltain talouden heilahteluille, mutta EU:n kokonaistuotannon kasvu alkoi ennakkotietojen perusteella uudelleen vauhdittua vuoden kolmannella neljänneksellä. EU-maiden bruttokansantuotteen määrän kasvu oli pysähtynyt vuoden toisella neljänneksellä. Olisikohan taantuma euroalueella jo ohi ?
Kaiken kaikkiaan Suomen talous on niin vakaassa ja luottamusta herättävässä tilassa, että Luottoluokituslaitos Fitch on vahvistanut Suomen valtion pitkäaikaisen kotimaan ja ulkomaan valuutan määräisen velan luottoluokituksen AAA. Luokitus on Fitchin korkein.
Kuitenkin luottoluokituslaitos Fitch arvioi Suomen julkisen talouden rahoitustilanteen olevan teollistuneen maailman vahvimpia, vaikka Suomen pitkä yhtäjaksoinen talouskasvu päättyi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana ja Suomi on teknisesti taantumassa.
- Suomen jyrkkä lasku ei ollut pelkästään odottamaton, vaan se tapahtui ennen syyskuun 11. päivän traagisia tapahtumia ja saattoi myös päättyä ennen sitä, todetaan Fitchin arviossa.
Ei Suomessa ihan huonosti mene.


Takaisin lähtöruutuun, uusi kauppias esittäytyi Sepänkylässä
Hannu Virkkala on seurannut Sepänkylän kehitystä keskellä kylää (29.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
Sepänkylän K-Market Piffin uutena kauppiaana aloittaa joulukuun ensimmäisenä päivänä Mikael Pettersson (36). Pettersson on syntyjään vaasalainen ja on Piffin kanta-asiakkaille entuudestaan tuttu. Hän on työskennellyt aikaisemmin viisi ja puoli vuotta Piffissä, viimeksi kaksi vuotta lihamestarina ennen lähtöään Vantaalle Citymarket Jumbon tuorepuolen myymäläpäälliköksi.

Paluu lähtöruutuun
Vantaalla Petterson viihtyi kaksi ja puoli vuotta ja paluu Vaasan seudulle oli jälleen ajankohtainen. Piffin vuosien väliin mahtui myös pesti Pietarsaaren Citymarketissa ja työ myyntiedustajana.
Koulutukseltaan Pettersson on markkinointimerkonomi. Hän on myös suorittanut K-instituutin ruokamestari- ja esimieskurssit sekä viimeksi kauppiasvalmennuksen.
Piffin uuden kauppiaan perheeseen kuluu avopuoliso Mervi Vänskä, koulutukseltaan sairaanhoitaja ja vuoden ikäinen poika Samuli. Hoitovapaan jälkeen edessä on jatko kauppiaspariskuntana.
Mikael Pettersson tuntee palaavansa lähtöruutuun tullessaan takaisin Piffiin. Marketin henkilökunta on entuudestaan tuttua samoin kuin suuri osa asiakkaistakin ja aikomuksena on jatkaa samalla tavalla kuin tähänkin asti.

Kauppa kunnossa
- Piffi on kauppa kunnossa ja asiakkaita lähellä. Vaikka uusi Citymarket aukeaa Kivihaassa, en usko kovin suureen pudotukseen liikevaihdossa. Jonkin verran laskua voi tulla, mutta en usko suurmarketin vaikuttavan kovin paljon lähipiirissä. Keväällä todellisen vaikutuksen näkee, mutta muuten tilanne on ollut tiedossa jo aikaisemmin, Pettersson pohdiskelee.
- Tuttu ja turvallinen kauppa näkyy siinäkin, että henkilökunta on asiakkaille kuin kavereita. Sepänkylässä lähialue kasvaa ja vahvistuu rakentamisen myötä.
Lähes 28 vuotta Hannu Virkkala on seurannut kauppiaana Sepänkylän kasvua ja kehitystä. Kun Piffi aloitti Sepänkylässä oli viisi päivittäistavarakauppaa. Kaupan rakennemuutos on vienyt muut, mutta Piffi jatkaa kylän keskellä.

Tilikausi päättyy
- Ei olisi Sepänkylää ilman Piffiä, Virkkala arvelee.
Kieltämättä kylä on kasvanut vauhdilla kunnanviraston, seurakuntatalon ja torialueen vedossa, vaikka moni kauppias onkin lopettanut.
- Eivät suuret marketit vieneet Piffin asiakkaita. Monet käyvät kaupassa jo kolmannessa sukupolvessa. Marketteihin täytyy erikseen lähteä, mutta tutussa lähikaupassa voidaan piipahtaa, Virkkala myös toteaa.
- Kaksikymmentä vuotta sitten päätin jäädä eläkkeelle viisikymmenvuotiaana. Neljä vuotta ylii meni, mutta nyt kaikki oli siinä mallissa, että on hyvät saumat lopettaa. Odotettavissa on siirtyminen euroon, mahdollinen kilpailutilanteen muutos ja tilikausikin päättyy juuri sopivasti marraskuun loppuun. Ei enää ennakkoon tehtyjä suunnitelmia, kellon saan heittää pois ja lukea lehtiä rauhassa. Tämän jälkeen voin keskittyä penkkiurheiluun laidasta laitaan, mökkeillä, matkailla ja käydä raveissa ihan niin kuin itse haluan
Hannu Virkkala toivottaa kaikki uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi lähtökahveille perjantaina 30. marraskuuta.

 

 

Kivihakaan kansainvälisiä kauppaketjuja (28.11.2001)
Kaavamuutos aloittaa uuden rakennushankkeen jo keväällä

VAASA
Antero Hartikainen
Elinkeinojohtaja Jorma J. Pitkämäki kertoo tanskalaisen IBI-rakennusyhtiön aloittavan uuden vähittäiskauppahallin rakentamisen Kivihakaan jo maalis-huhtikuussa. Rakennustöiden aloitus edellyttää Kokkokalliontiellä teollisuustontiksi kaavoitetun tontin kaavamuutosta liike- ja toimistorakennusten tontiksi.

IBI A/S on neuvotteluissa Pitkämäen kanssa ilmoittanut haluavansa varata ja ostaa tontin heti kaavamuutoksen jälkeen. Kaupunginhallitus antoi maanantaina suunnittelujaoston tehtäväksi tarpeellisen asemakaavamuutoksen. Asia etenee vauhdilla.
Vaasan kaupunki hinnoittelee tontin sille kaavoitettavan rakennusoikeuden mukaan 400 markkaan neliömetriltä. Tämä merkitsee kaupungille noin 4 miljoonan markan kauppaa, koska IBI A/S:n suunnitelmissa on 10 000 neliömetrin halli.
Elinkeinojohtaja Pitkämäen mukaan rakennusyhtiöllä on jo Retailpark-tyyppiseen halliinsa tulevista liikkeistä jo suuri osa tiedossa.
- Aikataulu ei varmaan olisi näin tiukka, mikäli tulijoita vielä etsittäisiin. Yksityiskohtaisia tietoja tulevista liikkeistä ja kauppaketjuista ei vielä ole saatavilla, mutta sen verran voi sanoa, että joukossa on ulkomaisia ketjuja ja myös kotimaisia, Pitkämäki kertoo.
- Tällä tanskalaisella yhtiöllä on parhaillaan työmaa käynnissä Espoossa ja hankkeet ovat vireillä Vaasan lisäksi myös Riihimäellä, Porissa ja Kuopiossa. On hienoa, kuinka Vaasan kiinnostavuus on selvästi lisääntymässä, Pitkämäki lopettaa.
Ikast Byggeindustri A/S on vuonna 1972 aloittanut rakennusyhtiö, jolla on vakituiset toimipaikat Tanskan lisäksi Ruotsissa ja Puolassa ja näiden hankkeiden jälkeen ehkä Suomessakin. IBI A/S on liikevaihdoltaan noin 400 miljoonan markan yritys ja sen omavaraisuusaste oli viimeksi 45.7 prosenttia.
IBI A/S on rakentanut saman tapaiset hallit kotimaassaan muun muassa Esbjergiin ja Ruotsissa Karlstadiin.

 

Maailman johtavat taloudet yhtä aikaa taantumassa
Maailman taloudessa on kuitenkin jotain hyvääkin sanoo Nordean rahoitusekonomisti. Sirpa Wallius (27.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
- Nyt koettava taantuma on monella tapaa poikkeuksellinen. Tietoteknologinen kupla puhkesi vuosituhannen vaihteen ongelmien jälkeen. Tilauskantojen aleneminen korkean teknologian aloilla aloitti taantuman, sanoo Sirpa Wallius, Nordean taloudellisen tutkimuslaitoksen osastonjohtaja.
- Yhdysvaltain korkotason nosto ja energian hinnan nousu vahvistivat taantuman maailmalaajuiseksi. Yhdysvaltain korkotaso on vahvasti laskenut eikä energian hintakaan ole enää jarruna. Keväälle lasketut ennusteet näyttävät jo selvää kasvua, hän jatkaa.

Samassa
tahdissa
Maailman talouden johtavat alueet ovat yhtä aikaa taantumassa. Japanissa on käytetty finanssipolitiikan liikkumavarat ja muita keinoja tarvitaan. Yhdysvalloissa ja Euroalueella koroissa sen sijaan on vielä liikkumavaraa, mikäli sitä tarvitaan.
- Taantuma oli jo taittumassa ennen syyskuun 11. päivän terrori-iskuja. Iskujen jälkeen Yhdysvalloista tulvii ristiriitaisia tietoja, joiden perusteella tarkat ennusteet ovat yhä vaikeita. Epävarmuus ei hellitä nopeasti, tulkitsee Wallius.
Vaikka 90-luvun kasvun veturina toiminut sähkötekninen teollisuus on voimakkaimmin taantunut, ei sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta ole kuin 8,8 prosenttia ja osuus työllisyydestä on kolme prosenttia. Metsäteollisuuden vastaavat osuudet ovat 6,3 ja 3,1 prosenttia. Vaikka elektroniikkateollisuus ei lähtisikään nopeaan nousuun perinteiset kotimarkkina-alat pystyvät kantamaan taantuman yli.

Usko omaan
talouteen kestää
- Suomalaisten kuluttajien luottamus omaan talouteensa on korkealla. Ei myöskään ole ennustettavissa työllisyyden laskua, joka heikentäisi kuluttajien luottamusta kuin marginaalisesti, Wallius arvelee.
- Suomessa kiinnostus pörssin tapahtumiin ei vaikuta kulutuskäyttäytymiseen yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Median antamat viestit sitä vastoin voivat vaikuttaa tunnelmiin.
- Kuluttajien oma taloudellinen tilanne ratkaisee ostopäätöksiä ja suunnitelmia tehtäessä ja siksi kotimarkkinakysyntään voi nyt luottaa. Toisaalta voidaan tehdä vain varovaisia ennusteita, päättelee Wallius.
Sirpa Wallius on tänä vuonna Vaasan yliopiston pankkiasiain kurssin ensimmäinen luennoija. Ylioppilaskunnan ja pankin yhteistyönä kurssia on järjestetty yli 25 vuoden ajan.
Nordean Rannikko-Pohjanmaan aluejohtaja Kjell Westermark puntaroi pankin taloudellisen tutkimuslaitoksen roolia.
- Tutkimustietoa käytetään pankin oman suunnittelun tukena, mutta on myös tarkoitettu asiakkaiden neuvontaan ja heidän päätöstensä avuksi. Nyt kun pörssikurssit ovat alhaalla ja kehitys epävarmaa, näyttää siltä, että kuukausieräinen rahastosäästäminen olisi suositeltavinta.
- Matalien korkojen aikaan lainan ottajan kannattaa myös harkita pidempiä, kiinteäkorkoisia sopimuksia, Westermark neuvoo.

 

Varovaista nousua näkyy Vaasan seudulla (24.11.2001)
Vanhan talouden mittarit pätevät yhä uudessa taloudessa

VAASA
Antero Hartikainen
Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Bengt Janssonin mukaan Vaasan seudun teollisuuden kehitysnäkymät ovat nousussa. Saman ilmiön vahvisti professori Erkki K. Laitinen Vaasan yliopistosta perjantaina pidetyssä Uuden talouden seminaarissa.

Laitisen mukaan yleinen kehitys Vaasassa ja Mustasaaressa on kääntynyt parempaan päin jo vuonna 2000 ja kriisiyritysten osuus on laskenut. Vaikka yritysten kannattavuus on jonkin verran laskenut, vakavaraisuus on toisaalta parantunut.

Alueen veturien taloudellinen tilanne on tutkittu erikseen. KWH Pipen kasvu on ollut vahvistumassa, vaikka kannattavuus on matala. ABB:n kasvu on vahvistunut, mutta kannattavuus ja vakavaraisuus ovat heikenneet.
Wärtsilän kasvu on täysin pysähtynyt, mutta kannattavuus ja vakavaraisuus ovat parantuneet. Hartmanin kasvu on pysähtynyt ja kannattavuus on ollut matala.
Veturien maksuvalmius on ollut Laitisen mukaan vakaa.

Tuoko Vaasa Parks
piristysruiskeen?
Vaasa Parksin toimitusjohtajan Ulla Mäki-Lohiluoman mukaan toimitilarakentamisen mahdollisuudet Vaasa Parksin kolmella alueella Science Parkissa Palosaarella, Strömberg Parkissa ja Airport Parkissa ovat hyvät. Kunkin puiston markkinointivaltit ovat myös selkiytyneet.
- Uusia yrityksiä on saatava myös muualta kuin Vaasan seudulta. Tässä työssä kaikki on itsestä kiinni. Tarvitaan markkinoijia, joka paikan juoksijoita, jotka käyvät aktiivisesti kertomassa Vaasasta ja täällä olevista mahdollisuuksista.
- Esimerkiksi asumiskustannukset ruuhka-Suomessa ovat huomattavasti korkeammat kuin muissa kasvukeskuksissa. Useat uuden talouden yritykset etsivät tiloja sivutoimipisteilleen ennen taantumaa.
- Vaasan seudun on tarjottava houkuttelevia mahdollisuuksia. Meillä on osaavia ihmisiä ja palvelut kunnossa. Siitä pitää aktiivisesti kertoa. Mäki-Lohiluoma painottaa.

Aluekeskushakemus
julki ensi tiistaina
Vaasan kaupunginjohtajan Markku Lumion mukaan aluekeskushakemus jätetään tiistaina. Uudessa hakemuksessa alue on rajattu aikaisempaa tiiviimmäksi.
Nyt yksitoista kuntaa käsittävä alue on sellainen toiminnallinen kokonaisuus kuin ministeriö toivoo. Vaasan ja Mustasaaren bruttokansantuotteet asukasta kohden ylittävät maan keskiarvon ja tavoitteena on saada koko alue samalle tasolle.
Tuoreena vaasalaisena Lumio korosti, kuinka tärkeää yritysten sijoittumispäätöksiä tehtäessä on hyvinvointipalvelujen toimivuus. Useimmiten muutetaan perheinä.
- Vaasassa nämä asiat ovat todella hyvässä kunnossa, Lumio sanoo.

Suomen talous
on Nokia
Suomen talouden tulevaisuuden näkymät ovat professori Jarmo Leppiniemen mukaan Nokian tulevaisuuden näkymät.
- Yhteisöverotuksen uudistuksessa Nokian tarpeet ovat etusijalla. Nokian tarpeista seuraa, että jos ja kun yhteisöverokantaa lasketaan, korvaavat verotulot on saatava osinkoverotuksesta, Leppiniemi totesi.

Verokilpailu ja
suunnittelukyky
Leppiniemen mukaan Suomi on verokilpailussa huonossa asemassa, koska maamme veroaste on maailman kolmanneksi korkein. Toisaalta täytyy ottaa huomioon, minkälaisen yhteiskunnan ja toimintaympäristön veroilla saa. Verotuksen pysyvyys ja vakaus ovat yksilön ja yritysten tulevaisuuden suunnittelun edellytys.
- Kotitalouksien varallisuus on kasvanut Suomessa. Asuntolainojen maksuun käytetyt varat tulevat nyt sijoitusmarkkinoille talletuksina, vakuutuksina ja pörssiosakkeisiin sijoitettuina, toteaa Leppiniemi.
Jonkinlaisen rinnakkaisjärjestelmän mahdollisuutta Leppiniemi pohtii, koska pienen ja keskisuuren teollisuuden edut eivät välttämättä ole yhteiset suurten pörssiyritysten kanssa. Tämä on yhteisöverotusta uudistettaessa myös alueellisesti merkittävä seikka.
Suomen työttömyysasteen asettuminen 8-10 prosentin tasolle on eurooppalaista keskitasoa. Työttömistä suuri osa on sellaisia, joita markkinatalous ei koskaan työllistä.
On politiikkaa, kuinka tähän suhtaudutaan.
Väliinputoajia on kaikissa järjestelmissä, vaikka työhön ajavat tai vetävät voimat olisivat minkälaiset.
Tilaisuudessa puhuivat myös maakuntaradion päällikkö Pekka Autio ja apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka, joka myös toimi tilaisuuden puheenjohtajana.

 

Arvoja, tunneviestintää ja globalisoituvaa kulutusta (21.11.2001)
Levon-instituutin seminaarissa puitiin johtamisen uusia haasteita

VAASA
Antero Hartikainen
Levon-instituutin Ajassa liikkuu Johtamisen huippuseminaarissa Vaasassa toimitusjohtaja Riitta Suurla Taitoakatemia Oy:stä vaati kuulijansa arvokeskusteluun omasta ja yrityksensä puolesta.
Keskeisin sanoma on, kuinka yrityksen arvojen ja niiden muutosten pitää näkyä kaikessa toiminnassa. Suurla totesi selvästi arvoristiriitojen näkyvän heti. Jos yhteiset arvot eivät läpäise koko organisaatiota ristiriidat näkyvät välittömästi työn tuloksissa.
Tilaisuuden puheenjohtaja, koulutuspäällikkö Jukka Peltoniemi ja Levon-instituutin johtaja Jouko Havunen pohtivat, täytyykö itsestäänselvyyksiä erikseen luetteloida yrityksen arvoihin.
Majuri, KTM Juha Lehtonen StraJoKon Oy:stä luetteloi hyvän alaisen ominaisuuksia todeten niiden pääasiassa olevan samoja kuin hyvien johtajaominaisuuksien. Johtajan näkökulmasta onnistunut rekrytointi osoittautui tärkeimmäksi.
Johtajan pitää valita alaisia, jotka hyväksyvät esimiesaseman ja sen antamat valtaoikeudet. Lehtosen mukaan alaisen paras taito on kyky tukea esimiestään.

Työuupumus,
johtajuuden ongelma
Psykologi, kirjailija Tony Dunderfeltin sanoman ydin oli, ettei nykyaikana pelkkä asiajohtaminen riitä ihmisille, jotka hakevat elämyksiä. Tunteiden merkitys on tärkeä tunnustaa ja tunteet pitää johtamisessa ottaa huomioon.
Tunneviestintä on usein sanatonta viestintää, jonka vastaanottamiseen tarvitaan intuition kehittämistä.
Yleisradion entisen erikoiskirjeenvaihtajan Erkki Toivasen mielestä suomalaisessa johtamiskulttuurissa täytyy olla jotain pahasti vialla.
- Työuupumus lähes kansantautina on siitä selvä osoitus. Suomessa tehdään kansainvälisesti verrattuna lyhyttä työviikkoa ja työelämässä ollaan vähemmän vuosia kuin muualla. Tästä huolimatta ihmiset väsyvät.
- Jos ihmiset eivät viihdy työssä, vian täytyy olla työn organisoinnissa ja johtamisessa. Johtamiskoulutusta tarvitaan välttämättä, Toivanen totesi.

Identiteetti
ja demokratia
- Markkinat globalisoituvat, ihmiset eivät. Kulutustottumukset samanlaistuvat rajojen yli, mutta ihmisten ja heidän kulttuurinsa kansalliset piirteet säilyvät, Toivanen jatkoi neljänkymmenen vuoden ulkomaan kokemuksella.
Toivanen kytki kansallisvaltion merkityksen kansallisen identiteetin syntyyn. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden merkitys on suurimmillaan Euroopan unioniin sisäänrakennetun demokratiavajeen takia. Vielä suurempi demokratiavaje on instituutioissa, jotka hallitsevat tai haluavat hallita globaaleja markkinoita.
Päätöksenteon ja päätöksentekijöiden piiloutuminen suljettujen ovien taakse ärsyttää demokraattisesti ajattelevia ihmisiä. Maailmanmarkkinoiden vapautuminen ei yksin lisää kansanvaltaa.
Ilman kansallisvaltiota ja kansallista identiteettiä unelma globaalista demokratiasta ja kansalaisyhteiskunnasta jää tietoverkoista ja -yhteiskunnasta huolimatta vain kaukaiseksi utopiaksi.

 

Suomi-yhtiöt tähtää markkinajohtajaksi muutaman vuoden kuluessa (21.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
Varatoimitusjohtaja Matti Willamo Suomi-yhtiöistä kertoi Vaasassa järjestetyssä sijoitusillassa yhtiönsä positiivisesta kehityksestä. Suomi-yhtiöiden henkivakuutuksen maksutulo on viime vuoden vastaavasta ajankohdasta noussut 7.4 prosenttia. Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton mukaan henkivakuutuksen maksutulo koko alalla väheni 25.7 prosenttia.

Arvoja johtajuutta
ja asiakkuutta
Myynnin nousu on paras osoitus yhtiön sisäisten arvojen ja ulkoisen toiminnan yhteensopivuudesta. Keskinäinen henkivakuutusyhtiö vaatii erilaista johtamiskulttuuria kuin esimerkiksi pörssinoteerattu osakeyhtiö.
- Markkinoilla 111 vuotta toiminut Suomi on saavuttanut sellaisen markkinaosuuden että se kestää hyvin pörssiheilahtelut. Muutaman vuoden aikana Suomi-yhtiöllä on tarkoitus olla alansa suurin myös maksutulolla mitattuna, kertoo Willamo.
Suomi-yhtiöiden ja vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan yhdessä hallitseman tietomassan prosessointi antaa Willamon mukaan valmiudet asiakkuuden hallintaan ja asiakaspalveluun tavalla, johon kilpailijat eivät pysty.

Nousun merkkejä
sijoitusmarkkinoilla
Conventum Rahastoyhtiö Oyj:n sijoitusjohtaja Mika Heikkilä arvioi sijoitusmarkkinoilla pohjan olevan jo ohitse. Yhdysvaltain korkotaso on pudonnut vuoden kuluessa 6.5 prosentista 2.5 prosenttiin. Tämä on korkoelvytystä, joka houkuttelee institutionaaliset sijoittajat pörssiosakkeisiin.
Heikkilän mukaan käänne markkinoilla oli jo tapahtunut ennen WTC: terrori-iskuja. Iskujen jälkeen yhtiössä laadittiin kaksi erilaista skenaariota ja positiivinen näyttää toteutuvan. Nousun alkua pitää odottaa Yhdysvalloissa ensi kesään saakka, mutta sitten vauhtia riittää.
- Tilanne on jo rauhoittunut ja näyttää siltä, että osakkeisiin uskaltaa taas sijoittaa. Ehkä edelleen kannattaa varoa hyvin riskipitoisia pieniä yrityksiä. Kaikki eivät selviä veloistaan valtion tukeman osakeannin avulla, arvelee Heikkilä.
Suomi-yhtiöiden sijoitusiltaa isännöivät Pohjolan paikallisjohtaja Simo Vuorenlinna ja sijoituspäällikkö Hannu Västi.

 

 

Nokia yrittää määrittää mobiilin internetin standardit (20.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen, STT
Mobiilin Internetin käsite merkitsee paljon muutakin kuin web-surffailua kannettavan laitteen avulla. Se tarkoittaa ennen kaikkea päivittäisten tehtävien entistä parempaa organisointia, mikä lisää mahdollisuuksia elämästä nauttimiseen.
Erilaisten tietosisältöjen pariin pääseminen ja liiketoimien hoitaminen nopeutuu. Yhteydenpito perheeseen ja ystäviin monipuolistuu ja pelien, videoiden ja musiikin muodot ja saatavuus muuttuvat.

Kehitys etenee väistämättä kohti web-pohjaista mallia, joka yhdistää kannettavuuden ja Internetin. Uusien palveluiden tulee olla käyttäjäystävällisiä menestyäkseen mobiilimaailmassa. Käyttäjän ei tarvitse havaita taustan teknologioita, vaan hän saa vapaasti keskittyä palvelujen sisältöjen hyödyntämiseen. Nokian ratkaisu haasteeseen on MITA (Mobile Internet Technical Architecture).
Englanninkielisessä Inside MITA -kirjassa Nokian asiantuntijat esittelevät teknisen arkkitehtuurin keskeiset elementit ja metodologian. Myös valikoima mobiilin Internetin teknologioita ja Nokia kokonaisvaltaisia ratkaisuja tuodaan esille teoksessa. Kirja julkistetaan Nokian mobiilin Internetin konferenssin yhteydessä Barcelonassa 20. marraskuuta 2001.
Jakamalla ajatuksensa ja suunnitelmansa mobiilia internetiä varten Nokia epäilemättä pyrkii luomaan ja jakamaan standardit tulevaisuutta varten. Eri valmistajien verkko-operaattoreiden mahdollisuus käyttää samaa standardia helpottaa varmasti kuluttajien elämää tekemällä valintapäätökset helpommiksi ja varmistamalla sitä, että periaatteessa samat toiminnot on saatavilla eri valmistajien laitteilla ja ohjelmilla.

 


Vaasan kaupunginkirjasto käyttänyt pari kuukautta Linuxia

Vaikka kokemukset hyviä, ei kaupunki toistaiseksi laajenna käyttöä (20.11.2001)

 

VAASA
Antero Hartikainen
Microsoftin tuoteuutuus Windows XP on julkaistu sopivasti joulumarkkinoille. XP pyrkii vakaudellaan lyömään Linuxin ja helppokäyttöisyydellään jatkamaan Windows 95:stä alkanutta perinnettä.
Microsoftia vastaan on käyty oikeutta vuosia määräävän markkina-aseman vuoksi. Näihin asti Microsoftin asema on saattanut olla kuluttajille eduksi. Windowsin yleisyys on helpottanut laite- ja ohjelmistovalintoihin liittyvää päätöksentekoa.
Microsoftin lisensiointimaksujen nousu aiheuttaa kuitenkin nyt yrityksille ja julkisyhteisöille melkoisen paineen halvempien ratkaisujen löytymiseen. Yksityishenkilöille päänsärkyä voi tulla uuden Windowsin laitevaatimuksista.

Linux sopii
kirjastoon
Vaasan kaupunginkirjasto on käyttänyt parin kuukauden ajan Linuxia ja laskee säästävänsä vuositasolla noin 200 000 markkaa. Windowsin lisenssimaksut olisivat noin 2 500 markkaa konetta kohden vuodessa ja lisäksi tulisi palvelimen Windows 2000 lisenssi, joka on noin 10 000 markkaa vuodessa.
Kaupunginkirjastossa Linuxin käyttöönotosta ovat vastanneet Antti Salminen ja Markus Lervik, jotka kertovat käyttöönoton sujuneen ongelmitta.
- Koneiden juuttuminen on jäänyt lähes olemattomiin ja koneiden kovalevyt pysyvät paljon siistimmässä kunnossa kuin Windowsin kanssa, kertoo Salminen. Linuxin vakaus helpottaa tukihenkilöiden työtä huomattavasti.
- Kun koneet palauttavat alkutilanteensa aina puoliltaöin, säästyy paljon aikaa ja vaivaa, täydentää Lervik.
Molemmat katsovat Linuxin avoimen lähdekoodin sopivan ideologialtaan erinomaisesti kirjastoon, josta voidaan lainata kirjojen lisäksi myös ohjelmia. Kun koneet ovat asiakkaiden käytettävissä aina sattuu ja tapahtuu, mutta tukihenkilöt toteavat että lastenosastolla oleva yksi Windows kone tuottaa enemmän harmeja kuin kirjaston 71 Linux konetta.
Linuxin avointa lähdekoodia pidetään turvallisuusriskinä, mutta Salminen ja Lervik ovat sitä mieltä, että puheet turva-aukoista ovat liioittelua.
- Linuxille tehtyjä viruksia ei juuri ole ja niitä vähiäkin on vaikea tartuttaa, molemmat toteavat kuin yhdestä suusta.

Ohjelmistot
Windowsilla
Vaasan kaupungin tietotekniikkapäällikkö Christer Levander arvelee Linuxin sopivan mainiosti kirjastotoimen tarpeisiin, koska kirjaston asiakasohjelmat ovat pääasiallisesti selaimilla toimivia.
Kaupungin järjestelmissä ei muutoin vielä näy mahdollisuuksia laajaan käyttöjärjestelmän vaihtoon.
- Kaupungin käyttämät ohjelmistot ja sovellukset on rakennettu niin tiiviisti Windowsin päälle, ettei ole ajankohtaista etsiä uutta käyttöalustaa. Turun kaupunki tosin kokeilee jo nyt Linuxin ja sen päälle rakennettujen sovellusten mahdollisuuksia, kertoo Levander.
- Kunnat voivat yrityksiä paremmin vaihtaa kokemuksia ja saada hyötyä toisten opista, koska emme ole keskenämme kilpailutilanteessa. Turusta saamme varmasti kaiken tiedon ja kokemukset, hän jatkaa.
Kunta-alan ohjelmistotuottajat ovat päässeet kokonaan eroon Dos-pohjaisista sovelluksista ja Windows-sovellukset ovat nyt niitä joihin ollaan sidoksissa. Muutaman vuoden viiveellä voidaan tietysti saada Linux-sovelluksia ja tilanne voi muuttua.
- Tavallaan tässä ollaan aina jälkijunassa. Nyt eletään uudelleen keskittymisen vaihetta, joka muistuttaa päätteiden aikaa. On työpisteitä ja palvelinfarmeja.
- Kun web-selaimilla pyöritetään pääasiallisesti eri palvelimissa olevia ohjelmia, on jokseenkin sama mikä käyttöjärjestelmä päätteenä toimivassa koneessa on, arvioi Levander.
Osa kaupungin palvelimista toimii jo Linuxilla ja lisää voi olla tulossa. Ohjelmistopulan lisäksi kaikkien käyttöjärjestelmien uusiminen kaupungin tietokoneisiin olisi valtava urakka. Kaupungin työntekijöiden ei siis ainakaan vielä tarvitse pelätä Pingviinin hyppäävän näyttöruudustaan.

 

 

Osuuspankkiryhmä luottaa kotimaiseen kysyntään (17.11.2001)
Pohjanmaan rannikkoalueen Osuuspankkiliitto syyskokouksessa Vaasassa

VAASA
Antero Hartikainen
- Taloudellinen kehitys on ajautunut Yhdysvaltain mukana alamäkeen. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että 1990-luvun alun kaltaiseen lamaan jouduttaisiin. Pienen ja keskisuuren teollisuuden luottamus tulevaisuuteen on toki laskenut ja ensi vuodelle suunnitellut investoinnit ovat laskussa, arvioi OKO:n toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjanmaan rannikkoalueen osuuspankkiliiton syyskokouksessa.

- Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on kunnossa. Vain työttömyyden kasvu voi luottamusta heikentää. Yksityishenkilöiden ja yritysten velkaantuneisuusaste on paljon alhaisempi kuin kymmenen vuotta sitten.
- Kotimainen kysyntä kestää ja kantaa taantuman yli kunhan vain pää pysyy kylmänä, Silvennoinen jatkaa.

Varallisuudenhoidossa
on jäljellä jaettavaa
Markkinaosuutensa kasvua Osuuspankkiryhmä hakee varallisuudenhoidosta.
Koska kotitaloudet ovat nousun vuosina vaurastuneet ja velkaantuminen on pysynyt aisoissa, Osuuspankkiryhmä uskoo alalla olevan tilaa. Tavoitteekseen ryhmä on asettanut saavuttaa varallisuudenhoidosta 20 prosentin markkinaosuuden vuoteen 2005 mennessä.
- Tavoite on kova, mutta tarjolla olevan tuotevalikoiman ja laajan konttoriverkon ansiosta realistinen. Osuuspankkiryhmän asiakasmäärä on ollut vakaassa kasvussa.
- Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana lisäys on ollut lähes kolme kertaa Vaasan asukasluku (158 000 uutta asiakasta), kertoo Silvennoinen.

Kilpailijat saneerasivat
lisää tilaa markkinoille
Jäsenasiakkaita Osuuspankeilla on tarkoitus olla muutaman kuukauden sisällä jo miljoona. Op-ryhmän asiakkaiden lisääntymisen syyksi Silvennoinen arvioi lähinnä kilpailijoiden toimenpiteet. Erityisesti kovalla kädellä toteutetut saneeraukset ovat nakertaneet henkilöasiakkaiden luottamusta.
- Tuttu ja turvallinen, vakaa pankkitoiminta herättää luottamusta ja myös säilyttää sen. Tämän pohjalle Op-ryhmä menestyksensä rakentaa. On tärkeää, että asiakkaat voivat luottaa siihen, ettei heitä palveleva konttori ole seuraavalla käynnillä lopetettu tai lopetuslistalla ja että sieltä yleensä tapaa tutut virkailijat, Silvennoinen päättelee.

Alueen osuuspankeilla
erinomainen alkuvuosi
Pohjanmaan rannikkoalueen osuuspankkiliiton puheenjohtaja toimitusjohtaja Ulf Nylund Vaasan Osuuspankista esitteli vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden kehitystä.
Liiton kahdeksan jäsenpankkia ovat nauttineet vakaasta tuloskehityksestä. Pankkien yhteenlaskettu liikevoitto oli 43.9 miljoonaa markkaa verrattuna 43.5 miljoonaan edellisen vuoden vastaavana aikana. Sekä luottokysyntä että talletuskanta ovat myös kehittyneet hyvin.
Alueen osuuspankkien rahoituskate parani 10.5 miljoonalla markalla vuoden alusta syyskuun loppuun. Luottokanta on kasvanut keskimäärin 5.9 prosenttia. Erityisesti asuntolainakanta on kasvanut vielä paremmin jopa 10.4 prosenttia.
- Loppuvuosi näyttää hieman heikommalta. Korkotaso näyttää laskevan, mikä heikentää rahoituskatetta. Koko vuoden tulos päätyy viime vuoden tasolle tai hivenen sen alle. Tämä on erinomainen tulos, toteaa Nylund.

Silvennoinen ja Nylund painottivat, kuinka Osuuspankkiryhmä on pitänyt päänsä kylmänä saneeraushuumassa. Henkilökunnan vähennyksiä ei ole suunniteltu, vaikkei suurta lisäystäkään ole näkyvissä

 


EU määrää tilinpäätöskäytännöt, verotus kulkee omia polkujaan (16.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
- Vuonna 1997 voimaan tullut kirjanpitolaki tuo yhä yrittäjille yllätyksiä, sanoo kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan puheenjohtaja, professori Jarmo Leppiniemi.

- Kun vanha kirjanpitolaki oli säädetty suomalaista verotusta varten, uusi on johdettu EU-direktiiveistä. Nykyisen lain mukaan tiedot kerätään ja tilinpäätös esitetään omistajia, sijoittajia ja yhteiskuntaa varten. Verolait määräävät verotuksen säännöt ja käytännöt.
Vanhan lain aikana tilinpäätöskäytännön tavoitteena oli näyttää mahdollisimman vähän tulosta. Tällöin veroja jouduttiin maksamaan vähemmän.
Uudessa kirjanpitolaissa tilinpäätöskäytännön tarkoitus on kertoa yrityksen omistajille ja sijoittajille yrityksen tilasta ja tuloksellisuudesta. Halu näyttää voittoa ja hyvää tuloskuntoa on suurempi kuin ennen.
Leppiniemen mukaan kirjanpitolain ja verolakien erilaisuudesta seuraa vieläkin suoranaisia yllätyksiä. Tilinpäätöksen mukainen tulos ja verotettava tulos saattavat olla aivan erilaiset.
- Tällaiset tapaukset ovat tietenkin ensisijaisesti yrittäjien ongelmia, mutta Matti Meikäläinenkin voi kokea yllätyksiä. Jos hän esimerkiksi ostaa osakehuoneiston, jonka remontoi ennen kuin vuokraa sen ulkopuoliselle, hän ei voi tehdä poistoja remontista. - Remonttikustannukset lisätään huoneiston hankintahintaan ja ne voi siten vähentää vasta huoneiston myynnin yhteydessä. Jos sitä vastoin huoneisto vuokrataan ensin ja remontoidaan vuokrasopimuksen voimassa ollessa, remontin kustannukset voidaan tehdä poistoina.

Riitely on lisääntynyt
Uudessa kirjanpitolaissa säännöksiä on kolme kertaa enemmän kuin vanhassa.
- Se on erittäin yksityiskohtainen. Se sisältää valtavasti konkreettisia määräyksiä ja on kuin tarkka resepti.
Leppiniemen mukaan uudet säännökset ovat luoneet uusia riitelyn aiheita. Riitelykynnys on alennut merkittävästi.
Verottajaa varten tehdyn kirjanpidon aikana konkurssi oli konkurssi ja sillä siisti. Nyt riidellään kirjanpitorikoksista.
- Aikaisempina vuosina poliisi saattoi kysyä kirjanpitolautakunnan neuvoa pari kertaa vuodessa. Nyt poliisin osuus neuvojen kysyjänä on kasvanut merkittävästi, nykyisin poliisilta tulee kymmenkunta kyselyä vuodessa, Leppiniemi kertoo.

Tietoa ja tulkintaa
Verottajan kysymykset liittyvät nykyisin lähinnä tulkintaan, onko esimerkiksi paljon auto- tai osakekauppaa harjoittanut yksityishenkilö oikeastaan liikkeenharjoittaja ja siten kirjanpitovelvollinen.
Silloin tarkastellaan kauppaan liittyvän riskin suuruutta ja sitä, onko myyjällä aitoja asiakkaita. Autokaupan riski on myyjälle yleensä varsin pieni, mutta asiakkaat ovat aitoja. Osakekaupassa riski on suuri, mutta asiakkaat eivät ole aitoja. Tulkinta perustuu silloin lähinnä kaupankäynnin laajuuteen.
Jarmo Leppiniemi vieraili torstaina Vaasassa Pohjanmaan kauppakamarin järjestämässä tilinpäätöstapahtumassa.

Kauppakamarin Vaasan toimiston johtaja Juha Häkkinen korosti, kuinka merkittävää alueen yrittäjille on saada alan johtava asiantuntija kertomaan tilinpäätöskäytännön uusimmista muutoksista ja tulkinnoista.

 


Sampokin alkaa periä palvelumaksua maksuautomaatin käytöstä (15.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
Sampo-pankki perii uuden palveluhinnastonsa mukaan laskukohtaisen hinnan maksuautomaatilla suoritetuista tilisiirroista. Maksun suuruus on tammikuun ensimmäisen päivän jälkeen yhden euron (noin 6 markkaa) tilisiirtoa kohden. Kanta- ja etuasiakkaille maksu on alempi.

Pankkitiskiltä automaatille
Laskunmaksu Sampo-pankin tiskillä maksaa vuodenvaihteen jälkeen kahdesta kuuteen euroon (etuasiakkaille noin 12 markkaa ja muille 36 markkaa). Automaatilla tehty tapahtumakysely omista tilitapahtumista maksaa vuodenvaihteen jälkeen 0.50 euroa (noin 3 markkaa) ja pankin tiskillä tehty saldo- ja tapahtumakysely maksaa yhden euron. Internetissä tapahtumat ovat ilmaisia, mutta verkkopalvelupaketti maksaa 1.50-6.0 euroa (9-36 markkaa) kuukaudessa.

...ja sitten verkkoon
Handelsbanken ja Ålandsbanken eivät peri maksua maksuautomaatin käytöstä, koska niillä ei tätä mahdollisuutta ole. Meritan Solo-pakettiin kuuluu toistaiseksi maksuautomaatin käyttö ilman eri veloitusta. Solo-paketin hinta on 20 markkaa kuukaudessa, mutta muut kuin paketin maksaneet eivät ole voineet käyttää Solo-maksuautomaatteja.
Aktia on perinyt maksuautomaatin käytöstä 0.52 euroa (3 markkaa) laskua kohden, nuorille ja etuasiakkaille automaatin käyttö on ollut maksutonta. Paikallisosuuspankkien jäsenasiakkailta palvelumaksua ei peritä.
Pankkien verkkokäyttö on joko maksutonta tai palvelusopimuksen kuukausimaksuun sisältyvää. Verkkokäytön kuukausimaksuissa on eroja pankkien ja asiakasryhmien välillä.

Erilaiset asiakkuudet
Palvelumaksujen vertailun luulisi olevan helppoa, mutta kanta-, etu-, avain- ja täysetuasiakkuuksien viidakkoon joutuu sitä yrittäessään. Pankkien palvelumaksuja on porrastettu, jaoteltu ja lajiteltu asiakkaiden mukaan. Asiakaskohtaisista palvelusopimuksista päästään perhekohtaisiin asiakkuuksiin ja lopulta osuuspankkien jäsenyyksiin palvelujen hinnoitteluperusteita määriteltäessä.
Peruslähtökohtana asiakkaiden jaottelussa ovat heidän säästönsä ja/tai velkansa tai esimerkiksi tilin keskisaldo vuositasolla. Kuukausittainen toistuvaissuoritus eli palkka tai eläke saattaa nostaa asiakkaan ylemmälle tasolle eli alempien maksujen luokkaan. Myös paikallisosuuspankin jäsenenä pääsee nauttimaan maksuttomista palveluista.

 


IT-Gateway aloittanut lupaavasti Vaasassa (13.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
Informaatioteknologia-alan rekrytointipalvelu IT-Gateway Oy on aloittanut toimintansa Vaasassa. Aluejohtaja Jouko Karjalainen kertoo lokakuussa käynnistyneen toiminnan sujuneen odotuksiakin paremmin.

- IT-Gateway tuli Vaasaan, koska Pohjanmaan alueella oli puutetta erityisosaamista vaativista rekrytointipalveluista. Päätöstä helpotti muutaman, monella paikkakunnalla toimivan asiakkaan tarve paikalliseen palveluun. Ennen sijoittumispäätöstä tehty markkinatutkimus vahvisti myös palveluaukon olemassaolon.
- Koko Suomen alueella toimivana yritys ei ole budjetoinut Vaasan toimipaikalle erityistä markkamääräistä tavoitetta, mutta jo suoritetut rekrytoinnit ja saadut toimeksiannot vaikuttavat erittäin lupaavilta, toteaa Karjalainen. Hän on toiminut aikaisemmin suomalaisen IT-alan yrityksen henkilöstöjohtajana.

Kokeneita osaajia
kaivataan nyt
- IT-alan taantuma on merkinnyt uusissa toimeksiannoissa kokemuksen etsimistä. Asiakasyrityksemme, jotka eivät ole pelkkiä tietotekniikkayrityksiä tai ohjelmistotuottajia, hakevat vankkoja erikoisosaajia. Pelkästään alan terminologia ja kehitys vaativat rekrytoijilta erityistä osaamista ja alan seuraamista.
- Pohjanmaalta saatuihin toimeksiantoihin ja avautuviin työpaikkoihin on tarjokkaita noin puolet omalta alueelta. Toinen puoli hakijoista tulee lähinnä pääkaupunkiseudulta.
- Pääasiassa kyseessä ovat työn perässä pääkaupunkiseudulle muuttaneet ja nyt takaisin haluavat. Esimerkiksi CV-Gateway -palvelussa on tuhansia työnhakijoita, joista sadat hakevat Pohjanmaalle. Useimmat työnhakijat ovat edelleen paikanvaihtajia.
Yrityksen päätoimipaikka sijaitsee Espoon Innopolissa. Aluetoimipaikat sijaitsevat Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Seuraava toimipiste tulee mahdollisesti Itä-Suomeen.

CV:t ja paikat
internetiin
Suoran rekrytoinnin lisäksi toimiminen internetissä on luonnollinen valinta tämän alan yritykselle. CV-Gateway.com on palvelu, jonka tietoja pääsevät tutkimaan vain yrityksen rekrytointikonsultit ja työnhakijan suostumuksella työtä tarjoavat yritykset.
Monista netissä toimivista CV-palveluista IT-Gatewayn verkkopalvelu poikkeaa siinä, että se karsii turhaa surffaamista. Työnantaja saa nähdäkseen vain yrityksestään kiinnostuneiden CV:t, jotka valikoidaan mahdollisista erityisosaajista.
Avoimista työpaikoista osa esitellään yrityksen sivustossa. Nykyaikaisessa rekrytoinnissa läheskään kaikki työpaikat eivät tule julkisesti esille.
- Myöskään CV-Gatewayssä eivät ole kaikki Pohjanmaalla IT-Gatewayn toimeksiantoina olevat paikat esillä. Suurin osa paikoista täytetään suorahakuperiaatteella. Hakuja Vaasan toimistolla on tällä hetkellä käynnissä kymmeniä, Karjalainen ltoteaa.

Valtakunnallista
rekrytointiosaamista
Vaasan toimipaikassa työskentelee pysyvästi vain aluejohtaja, mutta kuhunkin työpaikkaan sopivia ehdokkaita ja heidän referenssejään käyvät läpi valtakunnallisesti useat tausta-avustajat ja rekrytointikonsultit.
Rekrytointipalvelun erityistarve on ilmeisesti juuri talouden laskukaudelle ominainen piirre. Vahvassa nousussa uskalletaan helpommin ottaa henkilöstöriskejä ja antaa työn opettaa tekijäänsä.

Taantumassa voisi toisaalta luulla olevan erityisen tärkeää jo valmistautua seuraavaan nousuun. Taloudellisesti hiljaista aikaa voitaisiin käyttää uuden oppimiseen ja henkilöstön lisäkouluttautumiseen.

 


Vaasan uusi Citymarket harjaan aikataulussa vaikeuksista huolimatta (10.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
Perjantaina oli Kivihaan Citymarketin rakentajien juhla. Pitkä urakka oli saatu aikataulussa harjaan ja tunnelma sen mukaan. Tilaisuuden puhujat osoittivat erityiskiitoksensa rakentajien aikataulun pitävyydelle.

Citymarketin rakennustyö vietiin kirjaimellisesti harmaan kallion läpi. Kalliota louhittiin ja räjäytettiin kuuden metrin syvyyteen asti. Rakentamisessa mentiin myös henkisesti kallion läpi. Kivihakaan tulee ensimmäinen Citymarket, jonka rakentaminen on kahdesti hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Toiveet esiin
Apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka sanoi, että Vaasan tulee olla Pohjanmaan ehdoton aluekeskus paikallisten verkostojen leikkauspisteessä. Verkostojen välinen yhteistyö on tärkeää ja kaupungin yhteistyö kaupan kanssa sai erikseen kiitoksen.
Lonka kertoi yhdessä kaupunginjohtaja Markku Lumion kanssa haluavansa löytää vaasalaisten toiveet kaupungin kehittämisestä. Vaasalaisten toiveista on tarkoitus koota johtajien yhteinen tulevaisuuden visio.

Ylihyvä suoritus
WasaCon Oy:n toimitusjohtaja Jorma Uutela kehaisi rakentajia "ylihyvästä" suorituksesta. Aikataulu on pitänyt, vaikka pelkästään betonielementtejä rahdattiin paikalle 450 rekka-autollista, betonia 600 kuormaa ja eriste- ynnä muuta materiaalia 500-700 rekallista.
- Naapurissa tuhoutui kyllä kymmenkunta autoa räjäytysten yhteydessä, mutta ei siitäkään mitään sotaa syttynyt.
Rakennuksen pitäisi valmistua tammikuun loppuun mennessä. Aikataulu on tiukka, mutta siinä on pysytty ja aiotaan pysyä loppuun asti.

Kirkan kohtalo?
Ei tarvinnut tilaisuuden juontajan Markku Purhon tai hänen appiukkonsa olla edes huolissaan Kirkan kohtalosta. Appiukko oli nimittäin tulkinnut väärin näkemänsä ravintolan ilmoituksen "Kirkasta kanakeittoa."
Harjannostajaisten musiikillisen annin jakoi harmonikallaan Reino Tökkäri, joka osaa soittaa nuoteista, mutta soittaa kyllä mieluummin rahasta.
Tilaisuudessa puhuivat lisäksi Keskon aluejohtaja Jaakko Jussila ja Ruokakesko Oy:n toimitusjohtaja Kalervo Haapaniemi.



Uuden kauppakeskuksen asiakkaat on löydettävä maakunnasta (9.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
Vaasan yliopiston aluetieteen professori Kauko Mikkonen arvioi, että Vaasaan syntyvän kauppakeskuksen tarvitsemat uudet asiakkaat on löydettävä maakunnasta. Tämä voi hyvinkin onnistua.

Asiakkuuden
harmaa vyöhyke
- Seinäjoen ja Vaasan omassa asiakaskunnassa ei ole enää riittävästi uudestaan jaettavaa, joten kaupunkikeskusten vaikutusaluerajat varmasti elävät.
- Aikaisemmin skeptinen asenteeni uusiin kauppakeskuksiin on jonkin verran muuttunut uusimpien tutkimustulosten myötä. Vaasan vetovoima epäilemättä kasvaa uuden tarjonnan myötä, Mikkonen sanoo.
Vaasan ja Seinäjoen välinen kilpailu näyttää nykyisin keskittyvän harmaalle vyöhykkeelle, josta asioidaan likipitäen yhtä paljon kummassakin keskuksessa. Tällä hetkellä vyöhyke kulkee Isonkyrön ja Vähänkyrön välissä.
Esimerkiksi Jurvasta Sarvijoen kylä kuuluu Vaasan vaikutusalueeseen muun kunnan ollessa Seinäjoen vaikutusalueella. Toisaalta Kauhajoeltakin asioidaan varsin paljon Vaasassa.

Muutakin kuin
tarjouksia
- Ehkä olennaisempaa kuin rajavyöhyke on se, että keskusten väki on liikkuvampaa kuin maaseudun. Uteliaisuus, seikkailuhalu ja elämysten etsiminen voivat tuoda Seinäjoelta kävijöitä Vaasan kauppakeskukseen, kun sellainen valmistuu. Käyväthän vaasalaisetkin Seinäjoella ostoksilla.
- Koko 90-luvun ajan Vaasan vaikutusalue on pienennyt ja Seinäjoen alue kasvanut. Vaasalainen kauppakeskushanke on ollut eri muodoissa vireillä viime vuosikymmenen alusta pitäen. Mielelläni hakisin analogiaa ensimmäisten markettien perustamisen kanssa.
Hankkeessa voi syntyä kuin amerikkalaismallinen suuri kauppakeskus. Jo 90-luvun alussa tällaista kauppakeskusta kaavailtiin, mutta selvästi kauemmaksi kaupungin keskustasta. Nykyisen Euromarketin ja Kivihaan väliin tämä näyttää syntyvän.

Keskittymisen
kolmas vaihe
Mikkosen arvioiden taustana on Vaasan yliopiston aluetieteen laitoksen asiointitutkimuksen aineisto. Lähiviikkoina julkaistaan "Kuluttajakäyttäytyminen tietoyhteiskunnassa: verkkoasioinnit" -osaraportti.
Tutkimuksessa tarkastellaan kuluttajakäyttäytymisen ja kaupan keskittymisen suuntia entisen Vaasan läänin alueella kolmelta vuosikymmeneltä. Siihen on kerätty mittava ja edustava kyselyaineisto pohjalaisten asiointikäyttäytymisestä
Kaupan ensimmäinen keskittymisvaihe oli paikallinen. Pienet kaupat menettivät asiakkaansa suurille marketeille kaupungeissa. Vaasan omassa vaikutuspiirissä tehtiin asiakkaiden uusjako.
Automarkettien tulovaiheessa jaettiin jo kaupunkien vaikutusalueita ja koko maakunnan asiakkaita. Tällöin Seinäjoki pääsi etulyöntiasemaan. Keskittymisen kolmas vaihe on käynnissä kauppakeskushankkeen myötä.



Ålandsbanken tuo markkinoille yksilöllisen sijoitussuunnitelman (8.11.2001)

VAASA
Antero Hartikainen
Ålandsbankenin Vaasan konttorinjohtaja Lars Lönnblad esitteli keskiviikkona pankin uuden yksilöllisen sijoituspalvelun, joka julkistettiin lähes samanaikaisesti Helsingissä meneillään olevilla sijoitusmessuilla. Noin vuosi sitten markkinoille tuotua salkunhoito-ohjelmaa täydentää uusi riskisimulaatio-ohjelma.
Vuonna 1990 taloustieteen Nobel-palkitun Harry Markowitzin tutkimuksiin perustuva palvelu antaa sijoittajalle mahdollisuuden sovittaa tuotto-odotuksensa oman riskinsietokykynsä kanssa. Markowitzin malli tukeutuu osakkeiden eriaikaisiin suhdannevaihteluihin. Eriaikaisia vaihteluita hyväksikäyttämällä sijoitussalkun riskipitoisuus voidaan minimoida.

Palvelu pian
myös netissä
Lönnblad kertoi palvelun olevan ensiksi tarjolla pankin konttoreissa, mutta muutaman viikon kuluttua myös internetin kautta. Tällöin ohjelman käyttöoikeuden ostanut voi kotona kokeilla erilaisia sijoitusvaihtoehtoja.
- Sijoittaja voi valitsemallaan tuottotasolla löytää sopivan riskitason tai sietämällään riskitasolla löytää parhaan tuottotason. Asiakas voi kokeilla eri vaihtoehtoja, mutta pitää koko ajan salkussaan esimerkiksi Nokian osakkeita.
- Aivan pienellä sijoituksella palvelu ei kannata, eikä kovin lyhyellä jaksolla. Palvelu kannattaa, jos sijoitus ylittää rahastojen minimivaatimukset niin, että hajauttaminen on mahdollista. Luonnollisesti kyseessä on maksullinen tuote.
Sijoitetun rahamäärän tulisi olla vähintään noin 100 000 markka. Alle vuoden sijoitukset eivät ehkä onnistu kovin hyvin. Simulaatiomallin osumatarkkuus paranee ajan pidetessä.

Kiinnostus
kasvaa
Lönnbladin peukalotuntuman mukaan kiinnostus sijoittamiseen on yrittäjyyteen suuntautuneella Pohjanmaalla edelleen kasvussa, vaikka pörssikursseissa on takapakkia tullut.
- Vaikka perheiden sijoitussalkut usein ovatkin miehen nimissä, myös naisten kiinnostus on selvässä kasvussa. Maakunnassa on ehkä oltu hieman aktiivisempia sijoittajia kuin kaupungissa.
Eikä esteitä tavallisen ihmisen sijoitusharrastukselle tuo muu kuin sijoitusvarojen puute. Mikään sijoitusmalli ehkä korkorahastoja lukuun ottamatta ei tuota tasaista tuottoa, vaan pitkäjänteisenkin sijoittajan salkkuun kuuluvat arvonnousut ja -laskut.

 

Vaasalaista kauppiasta ei pelota joulumyynnin pako Uumajaan (7.11.2001)

VAASA
ANTERO HARTIKAINEN
RG Line on sopinut joidenkin uumajalaisten kauppiaiden kanssa, että markka vastaa kahta kruunua jouluostoksilla. Pelottaako vaasalaisia kauppiaita nyt joulumyynnin pako Uumajaan?

Aukia Oy:n toimitusjohtaja Kari Aukia ei usko RG Linen tarjouksesta juuri olevan liikkeelleen seurauksia.
- Aukia Oy:llä on oma vakiintunut piirinsä, joka tuskin lähtee tarjousten perässä Uumajaan. Läpikulkuliikennettä RG Linen sopimus voi tuoda ja jopa korvata mahdolliset menetykset. Yksittäistapauksista on kuitenkin lopulta kysymys.
Intersport-kauppias Kimmo Laukkanen ei pidä RG Linen tarjousta millään tavoin hälyttävänä.
- Liikehdintää lahden yli on joka tapauksessa, eikä mistään suurista massoista missään tapauksessa ole kyse. Toisaalta matkatarjous saattaa yhtä lailla tuntua myös Seinäjoen kauppakeskuksissa. Keskeisessä asemassa on Ruotsin hintataso, johon verrattuna suomalaiset hinnat ovat jo muutenkin tarjouksia.

Yhteistyötä
tarvitaan
Salkari Oy:n toimitusjohtaja Matti Salkari näkee asian toisessa valossa.
- Laivayhtiön tilanne ymmärretään. Laiva tarvitsee matkustajansa, mutta RG Linen yksisuuntainen tarjous ärsyttää. Vaasalaisyrittäjien joutuminen vastakkain tuntuu pahalta. Osa joulumyynnistä karkaa varmasti lahden toiselle puolen.
Valuuttakurssin takia ruotsalaisten ostovoima Suomessa on heikompi kuin suomalaisten Ruotsissa. RG Linen tarjous vahvistaa tätä vääristymää ja tuntuu siksi vain pahemmalta.
- Tilanne tuntuu koomiselta. Matkailuala hakee omaa kannattavuuttaan vaasalaisen kaupanalan joulumyynnistä ja vielä vahvasti julkisen tuen varassa. Vaasalaisten vieminen jouluostoksille Uumajaan on vanha perinne. Verovapaan myynnin aikaan se oli kuitenkin molemminpuolista ja hyödytti kumpaakin kaupunkia.
- Yhteistyötä pitäisi tehdä toiselta pohjalta, vaasalaisyrittäjien keskinäinen vastakkainasettelu ei hyödytä lopulta kuin uumajalaisia.

...eikä markkavirtaa
yli lahden
Pikaotos vaasalaisista yrityksistä osoittaa, ettei RG Linen sopimuspolitiikka juuri herätä pelkoa joulumyynnin menetyksistä. Yksipuolinen sopimusten teko lahden toiselle puolen kuitenkin ärsyttää ja saattaa vaikeuttaa tulevaisuuden yhteistoimintaa.
Ruotsin kruunun heikkoudelle vaasalaiset yrittäjät eivät voi mitään, eikä euron käyttöönoton seurauksista ole vielä tietoa. Mutta yhteistoiminnan mahdollisuuksia on varmasti vielä löytämättä.
Matkasyiden etsimisessä RG Linella riittää työtä, mutta tasapuolisuutta kaupunkien välillä on varmasti syytä painottaa, purjehti RG Line sitten kumman tahansa lipun alla.